Opetellaanko ja tutkitaanko jotain yhdessä tämänkin kesän läpi?

kasvivärjäys

Mietin mikä olisi ilmaista tai ainakin suhteellisen  edullista, kivaa , nimenomaan vuodenaikoihin liittyvää sesonki-tekemistä mistä en tiedä kamalasti, mitä en ainakaan vielä osaa ja voitaisiin  yhdessä opetella.

Tää kokonaisuus mitä oon kelannu  on monivaiheinen, moniulotteinen ja jokainen kuka haluaa osallistua, voi kyllä osallistua haluamallaan tavalla, mutta pitää hiukan skaalata materiaaleja niin, että se tuntuu itselle kivalta. 

Viime viikolla maaseudun rauhassa makoillessa mieleeni tuli luonnonmateriaalien opiskelu erilaisten villojen, villalankojen ja muiden luonnonkuitujen värjäämisessä.

Googlailin asiaa hiukan lisää ja opin, että Luonnonvärjäys on ollut  Taitoliiton valitsema vuoden 2022  käsityötekniikka, eli tää on jo useille tuttu juttu.

Selailin koronan aikanan luonnonväreillä värjäämistä, mutta en ole koskaan värjännyt mitään lankamassoja itse, koska se kuulosti niin monimutkaiselta, vaikka aihe itsessään onkin vaikuttanut tosi mielenkiintoiselta. 

Materiaalia ja kokemuksia  on netissä nykyään aivan valtavasti saatavilla! Tässä kohtaa haluan kiittää kaikkia duunista minkä olette tehneet, että ihmiset saavat nauttia  kyseisistä tiedoista sivuillanne. Kiitos. 

Olen aikanani 90-luvun lopussa opiskellut käsi-ja taideteollisessa pien esine-artesaaniksi jonkun aikaa ja siellä oli osana tekstiiliopintoja myös erilaisia paino ja värjäystekniikoita, mistä muistan unenomaisesti seinille asetellut valtavan kokoiset värjätyt   lankavyyhdit, minkä kierteisyyttä pidän edelleen yhtenä kauneimmista muodoista mitä olemassa on. Valitettavasti luonnonmateriaalit pääosin sivuutettiin silloin kokonaan jostain syystä ja keskityimme enemmän teollisiin väreihin.

Elämänarvojeni mukaan kierrätys ja uusiutuvat luonnonmateriaalit kuitenkin kiinnostavat, joten opiskellaanpa niitä kesän läpi yhdessä ihmetellen.

"Ihailemme usein vanhojen kansanomaisten käsitöiden kauneutta. Käytettävissämme ovat vieläkin samat kasvit, joilla nämä työt vuosisatoja sitten värjättiin. Kokemus opettaa hyvin pian, ettei työ todellakaan ole vaikeaa ja kun värjäämämme villat ja langat ovat edessämme, emme muuta voi kuin tuntea kiitollisuutta heitä kohtaan, jotka meille tämän taidon ovat opettaneet, ja joiden työtä tässäkin voimme pitää esikuvanamme." -
Kirjoittanut Toini Allén, Kotiteollisuus 1942.

Lisään kirjalistan sitä mukaan, kun ahmin asiaa, eli opiskelen tätä eteenpäin. Puolisoni tilasi minulle lähikirjastoon kasan kirjoja ja pääsen niiden pariin oletettavasti noin viikon sisään. 

On ollut IHANAA selata erilaisia kuvituksia ja tarinoita pihoilta, niityiltä ja pientareilta missä verkkokalvot täyttyvät erilaisista koreista ja tuokkosista tulvillaan mitä herkullisimpia metsän antimia, vyyhtejä sekä noh, ihan vaan luontoa. 

Kerään tähän sarjaan mielestäni olennaisimmat osat eri tietolähteiden yhdistävistä tekijöistä luonnonmateriaaleilla värjäämisestä ja ehkä tässä kohtaa on hyvä mainita, että koska minä ja suuri osa lukijoistani elää suhteellisen tiiviisti kaupunkiympäristössä, sovitan netistä löytyvien valtavan kokoisten höyryävien värjäyspatojen sijaan koko tämän prosessin kaupunkiympäristöön sopivaksi, eli mietin kokonaisuudet niin, että nämä  kokeilut voisi tuotteesta riippuen toteuttaa vaikka kallion yksiössä. 

Haluan, että itseni lisäksi mahdollisimman moni teistä kokisi oivaltamisen iloa, saisi kokeilunhalua ja innostuisi uusista asioista VAIKKA kyseinen materiaali tai toimintatapa ei heti alkuun herättäisi kiinnostusta... tai mikäli asia on itselle tosi tuttu, tulisit opettamaan meitä muita ja jakamaan kokemuspohjaisia mielipiteitä.

Haaveilen myös siitä, että ne ketkä eivät itse pääse keräilemään tarvittavia raaka-aineita luonnosta, löytäisivät (pian julkaistavan) aihetta koskevan instagram-postaukseni alta ne ihmiset, ketkä tykkäävät kerätä ja kuivattaa materiaaleja ja lähetellä niitä  tarvitseville postikulujen ja pakkauskulujen hinnalla tai tehdä materiaaleista  vaihtareita.

 Seuraavat asiat mitä tullaan käsittelemään täällä mitä mielikuvituksellisimmassa järjestyksessä on ainakin:

Mitä värjätä?, miksi värjätä?, Oman talouden bioroskilla värjääminen, luonnonmateriaalit, keräily, muut materiaalit,  kemia, aikataulu, prosessi kokonaisuutena, värit, tuotteet,kirjallisuus, muut mediat,  ajatukset, päiväkirja, oman tuotantonsa ja päiväkirjansa koonti tai  loppunäyttely, miksi sitä nyt haluaakaan sanoa. joskus vuodenvaihteen tienoilla.

Voi kokeilla monta juttua, yksinkertaisimmillaan vaan yhden pienen asian. Prosessia voi silti työstää pitkälle seuraamalla, ajattelemalla ja kirjoittamalla siitä.  

Ajatelkaa miten hienoa olisi jos kaikki  haluavat voisivat lähettää kokeilunsa kuvana tai tarinana muillekin nähtäväksi tai vain seurata muiden prosessia? 

Olisi ihan tosi siistiä katsella mitä olette saaneet aikaan tai onko prosessi itsessään katkennut ja jos on mihin ja mitä tästä opimme tai olimme oppimatta? 

Mielestäni tämän tyylinen puolen vuoden slometus, eli hitaan median mukainen oppimisprosessi on jo ajatuksena niin villi kokonaisuus, että en tiedä miten päin olisin, kun kymmeniä eri ideoita kasveista, väreistä ja erilaisista suunnitteluprosesseista kuplii mielessä. On hyvä oppia rajaamaan syötettä silläkin osastolla. On paljon kaikkea, mutta kaikkea ei voi tehdä yhtä aikaa. 

Tää kasvivärjäysasia on mun mielestä hyvä harjoitus siihen, että maailmassa missä kaikki  tapahtuu tosi nopeasti, on kuitenkin edelleen totta se, että asiat ottavat aikaa ja, että luonnon rytmin mukaan materiaalien etsiminen on uudenlaista tarkkuutta ja havannointikykyä vaativaa toimintaa, uutta ja kiinnostavaa. Se ottaa aikaa.

Langan värjäytyminen itsekseen ottaa aikaa -ellei asiaa tehosta.  

Suunnittelu ottaa aikaa. Ajatukset muuttuu, tarina elää, mielipiteet vaihtuu. Kaikki oppiminen  ottaa aikaa, mutta onneksi ei ole kiire mihinkään. 

Tää kuulostaa tosi rentouttavalta, mutta samaan aikaan oon super intona,

toivottavasti tää herätti uteliaisuutta myös teissä!

 

 

 

 


Older Post